Jännitystä kisapaikalla
17.11. Mildenhall.
Kaikki on valmista. Koira ja mies kunnossa. Odotan vain
aikaa. Omaa hetkeä. Vain mies, koira ja aika. Hetki, muutama minuutti, kaiken
ruuhkan ja kiireen keskellä. Täydellinen keskittyminen suoritukseen. Jännitys,
adrenaliini, hapot, hiki, vauhti ja lopulta maalissa odottaa hirvittävä
oksetus. Tärkeintä kilpailuun
keskittymisessä on muistaa mennä koko ajan täysillä. Muistaa joka hetki laittaa
kaikki peliin. Muistaa se keskellä matkaa, muistaa kiihdyttää kurvista
täysillä, muistaa pitää maksimivauhti päällä. Muistaa, jaksaa puskea viimeiset
sadat metrit hirvittävän hapotuksen kanssa.
Ok, on tässä ollut jännää kaikilla. Eilen kisapaikalta
lähtiessä ajettiin metsätietä ensimmäinen kilometri Arin perässä oikeaa
kaistaa. Vastaantulijoita ohitimme oikealta ainakin viisi. Perässä tuli joukkueenjohtaja,
oikealla. Parempi varmaan niin. Olisihan se ollut vallan kummaa jos
vastaantulijat olisivat joutuneet vuorotellen ohittaa meidän jono autojen eri puolilta.
Meinasin katketa nauruun maantielle tullessa. Onneksi Ari lähti ajamaan oikeaa,
siis vasenta kaistaa. Täällä on joutunut opettelemaan suomen kieltä ja
sanavalintoja ihan kunnolla. Kommentti- ”muista ottaa oikea kaista, siis vasen”,
on tullut monesti.
Kilpailukeskus on keskellä metsää. Se on Englannin suurimpia
metsäalueita. Suomalaisen silmin metsä näyttää varttuneelta taimikolta.
Metsäpohja on kuin peltoa, ojitettu jokaisen puurivin välistä. Männyt ovat kuin
kertaalleen harvennettu tiheä porkkanapenkki, suorissa riveissä, ojat välissä
ja alla nurmimatto. Luontaisesta metsästä muistuttavat vain ikivanhat suuret
lahonneet kannot. Alueen lähellä on armeijan harjoituskenttä. Kisakeskuksen yli
lentää usein Eurofighter hävittäjiä, pommikoneita ja helikoptereita. Kyllä ne
brititkin treenaa.
Kävelin Aletan ja Aarnen kanssa kisareitin läpi. Matkaa oli lyhennetty alkuperäisestä 7 km:stä 4,9km lenkkiin. En tykkää. Meille sopisi pitkä matka. Yuse on nopea ja sillä on äärimmäisen hyvä nopeuskestävyys. Pienen koon vuoksi voimassa tulee vähän takkiin muille. Reitti oli parempi kuin etukäteen odotin. Pohja on rosoinen ja tärryyttää ankarasti pyörää. Koko reitti on poljettava täysillä. Jarrutettavia alamäkiä ei ole yhtään. Ajoin pyörällä reitin pari kertaa läpi ja osaan sen nyt ulkoa.
Kävimme lasten kanssa uimassa paikallisessa uimahallissa.
Uimapaikkaa etsimme jo edellisenä iltana useamman tunnin. Johonkin Tropigas
Paradise kylpylään pääsi vain alueen asiakkaat, majoittujat. Se oli siis joku
ihan luksus paikka, johon ei perusväki päässyt maksamalla sisään. Paikallisessa
uimahallissa oli yleisövuorot vain lyhyen aikaa päivällä. Tänään menimme
suunnitellusti ja ajoissa 1,5 tunnin yleiselle uimavuorolle. Hilpeyttä herätti
taas sauna. Olimme ehtineet juuri istuutua saunaan, kun uimavalvoja tuli ovelle
ja sanoi, että saunassa oli turvallisuussyistä 16v ikäraja. Hengähdin siihen
välittömästi, että meillä on sauna kotona, olemme Suomesta. Saunan ovessa oli
Harvian laatta.
Kilpailunumerot saimme pian avajaisten jälkeen. Minä ja Yuse startataan kuudentena. Se on loistava
paikka. Osa kovista ajajista starttaa kaukana takana. Victor Carrasco vasta 16. numerolla ja Igor Traz vielä kauempana numerolla 18. Ei käy kateeksi poikia. Kovaa ne tulee silti ajamaan.
Olen juottanut Yusen tänään neljän tunnin välein, yhteensä
parisen litraa. Aamuruuaksi normaali vähemmän Happy Dog Racea. Annoin nyt ¾ normaalista
annoksesta. Yuse on ihan valmis kisaan. Se varmana luuli jo tänään, että
startataan. Keskittyminen on ihan huimaa. Olen juottanut normaalisti lähes aina
Happy Dog Flocken Vollkostilla eli pentupuurolla. Nyt kolmas juotto oli vaikea.
Yuse vain odotti kisaa. Viimeisin juotto oli vähän reilumpi ja siihen vain 50g
Whiskas kissan ruokaa ja se upposi nopeasti. Aamulla juotan vielä
pentupuurolla.
Mutta, huomenna kisataan.
Samuli
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti