Sulanmaan EM-kisat lähestyy ja viimeisiä treenejä viedään

Silloin kun lunta toivotaan sitä ei ole ja kun sitä ei toivoisi niin silloinhan sitä satelee... Lähtö kohti Englantia on jo neljän yön päästä ja pari viimeistä motivaatiotreeniä pitäisi saada vielä koirille tehtyä. Kun katsoo ikkunasta lumisadetta ja lämpömittari näyttää lähes kymmentä pakkasastetta tuntuu hullulta ajatella että reilun viikon päästä kisaamme sulanmaan EM-kisoissa. Tänään mietimme missä ja miten koiria treenaamme kun lunta on maassa ainakin 10 senttiä ja lisää sataa koko ajan (lunta on siis enemmän kuin näillä main yleensä hiihtokaudella). Päädyimme tekemään todella lyhyet treenit polkupyörillä. Lisäksi trimmasin riisenimme turkin aivan lyhyeksi, koska se on todella herkkä lämmölle. Hassulta tuntui sekin homma kun pakkasta on tällähetkellä niin paljon.
Viikonloppuna Jonna oli Siilinjärvellä valjakkourheiluliiton juniorileirillä. Omaa koiraa Jonnalla ei ollut tällä kertaa mukana vaan koirat jäivät kotiin, ne kyllä ehtivät pian autossa matkustaa koska olemme reissussa yhteensä kaksi viikkoa. Jonnan treenaillessa muiden junnujen kanssa me vanhukset rakentelimme autoon koirien häkkejä, pyörätelinettä jne. Illalla teimme vielä koirille viimeiset pitkät vetotreenit ennen reissuun lähtöä, onneksi viikonloppuna oli vielä hyvät kelit treenailla pyörillä.
Hieman, tai totta puhuen todella paljon alkaa jo olla stressiä reissuun lähdöstä. Kieltämättä nyt vallitseva sää saa aikaan lisäjännitystä: Tiet ovat liukkaat ja nastarenkaita ei voi laittaa koska niillä ei ei ainakaan Saksassa saa ajaa.
 Paljon on reissun eteen tehty hommia ja vielä on paljon tekemättä. Ehkä sitä sitten tämän kisamatkan jälkeen ehtii nukkua, jos vaikka menisi talviunille ja nukkuisi kaikki univelat pois ;-)

-Sanna Lipponen